Judon säännöt

Kilpailualusta ja asusteet

Judon neliönmallisen kilpailualueen yhden sivun tulee olla vähintään 14, mutta korkeintaan 16 metrin mittainen. Kilpailualue kattaa varsinaisen ottelualueen ja suoja-alueen. Kilpailualue tulee peittää tatamilla tai muulla hyväksytyllä materiaalila. Kansainvälisissä kisoissa varsinainen ottelualue on useimmiten 10 x 10 metrin kokoinen. Ottelualueen ja suoja-alueen täytyy olla eri värisiä.

Judokan pukua kutsutaan judogiksi ja sen tulee täyttää kansainvälisen kattojärjestön IJF:n standardit. Päätä, kaulaa, kämmeniä ja jalkateriä lukuunottamatta koko vartalon peittävän puvun hihan ja lahkeen väljyys saa olla korkeintaan 15 cm, puvun kaulusten risteymän ja kaulakuopan etäisyys taas saa olla korkeintaan 10 senttimetriä. Vyö sidotaan kaksinkertaisesti vartalon ympäri ja solmusta laskettuna vyön molempien ylijäävien päiden pituuden tulee olla 20-30 cm. Tarkoilla vaatemääräyksillä varmistetaan, että molemmilla ottelijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet tarttua vastustajan puvusta ja suorittaa pistesuorituksia. Kynsien tulee olla lyhyiksi leikatut ja pitkät hiukset täytyy sitoa kiinni siten, etteivät ne häiritse vastustajaa ja ottelun kulkua.

Toimitsijat ja tuomaristo

Kilpatason judo-ottelua tuomitsee yleensä kolme tuomaria, jotka ovat toisiinsa yhteydessä radiopuhelimitse. Ottelijoiden kanssa matolla on yksi tuomari ja kaksi muuta toimivat ottelualueen reunalla pöytätuomareina. Lisäksi otteluita valvoo myös tuomaritarkkailija. Joissain maissa käytössä on myös erilliset kulmatuomarit ottelualueen reunalla.Mattotuomari kommunikoi ottelun aikana lukuisin käsimerkein ja voi pistesuoritusten lisäksi myös esimerkiksi käskeä ottelijaa korjaamaan pukuaan tai varoittamaan sääntöjen vastaisesta käytöksestä.

Ottelussa on kahdenlaisia ajanottajia: varsinanen otteluajanottaja sekä osaekomi-ajanottaja. Näiden kahden toimitsijan työnkuvat eroavat siten, että he aloittavat ja pysäyttävät ajanottonsa eri tuomarin komennoilla. Judo-ottelussa toimii myös erillinen pisteenlaskija, jonka tehtävänä on pitää ajantasaista kirjaa pistetilanteesta tuomareille, ottelijoille ja yleisölle. Yleensä kaksi pisteenlaskijaa hoitaa yhdessä toimea, mutta kokenut toimitsija voi tarpeen tullen pitää elektronista pistetaulua yksinkin.

Otteleminen

Ottelualueelle tullessaan judokat usein kumartavat tuomaristoon päin astuessaan ottelualueelle tai sieltä pois, mutta se ei ole pakollista. Sääntöjen mukaan kuitenkin ennen ottelun alkamista kamppailijoiden täytyy kumartaa toisilleen. Kumartaminen tapahtuu myös ottelun jälkeen. Ennen judo-ottelun alkua judokat eivät siis kättele toisiaan, kuten monissa urheilulajeissa tapana on.

Ottelemisen aikana valmentajan ei ole sallittua antaa ohjeita suojatilleen, vaan ainoastaan tuomarin sallimien taukojen aikana. Lajissa kaikki pistesuoritukset tulee tapahtua ottelualueella, eikä sen ulkopuolella tapahtuneet tekniikat ja liikkeet vaikuta tuomariston pistelaskuun.

Judossa ottelun voittaa, mikäli saa heitettyä vastustajansa selälleen täydellisellä 10 pisteen arvoisella heittotekniikalla, jota lajissa kutsutaan termillä ippon. Ottelun voittaa myös kaksi seitsemän pisteen arvoista waza-ari awasete ippon -suoritusta tehnyt judoka. 20 sekuntia kestävä sidonta on myös yksi tapa voittaa ottelu, kuten myös vastustajan luovuttamiseen johtanut käsilukko tai kuristus. Mikäli ottelija tekee neljä lievää rikettä (shido) ottelun aikana, rikkeitä tehnyt ottelija diskataan. Vakavasta rikkeestä voidaan myös suoraan tuomita hansoku-make, jolloin judokan ottelu päättyy niinikään kilpailusta hylkäämiseen.

Mikäli ottelu ratkea ei ennen otteluajan päättymistä, kuten yllämainituissa tilanteissa, ottelun voittaa se kamppailija, joka on tehnyt enemmän arvokkaampia pistesuorituksia. Kokonaispistemäärä ei siis ratkaise aina ottelun voittajaa, vaan korkea-arvoisempi pistesuoritus on aina arvokkaampi, kuin vähempiarvoisten suoritusten yhteenlaskettu summa. Ippon tuomitaan, kun kamppailija heittää vastustajan selälleen huomattavalla nopeudella ja voimalla iskeytyvällä liikkeellä. Siinä harvinaisessa tilanteessa, että molemmat ottelijat tekevät samanaikaisen ipponin, kamppailu ratkaistaan golden score -ottelulla. Tällöin ajanottoa ei käytetä, mutta varoitukset ja pistetilanne säilyy ennallaan ja heti toisen ottelijan saavuttaessa piste-edun, ottelu päättyy. Golden scorea käytetään myös silloin, kun varsinaisen otteluajan jälkeen tilanne on 0-0 tai jos pistelajien pistemäärät ovat molemmilla kamppailijalla identtiset.